Lohjalla Nummen kylässä Pitkäjärven rannalla sijaitsevalla Sampolan tilalla järjestetään ohjattua toimintaa eläinten kanssa. Tilalta löytyy poneja, hevosia, koiria, kissoja, kanoja, kukko, lampaita, kaneja ja marsuja.
Kaikilla eläimillä on oma roolinsa tilan toiminnassa. Yrittäjä Kirsi Aarnio-Kreander nostaa kuitenkin kärkeen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan, johon tilalla on erikoistuttu.
Aarnio-Kreander on koulutukseltaan agrologi, lähihoitaja sekä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja. Hän itse on ratsastanut lapsuusvuosista saakka.
Ohjatusti hevosten parissa
Sampolan tila on tullut tunnetuksi juuri sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta. Yrittäjä selventää, minkälaista se on käytännössä.
”Se on talliyhteisössä tapahtuvaa ohjattua toimintaa hevosten parissa. Peruselementtejämme ovat yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys. Lähtökohtana on ihmisen ja eläimen vuorovaikutus.”
Hevonen on herkkä ja sosiaalinen eläin, joka reagoi ihmisen tunnetiloihin ja kehonkieleen.
”Hevosten kanssa työskentely opettaa tunnistamaan omia tunteita. Pelko, epävarmuus tai turhautuminen voivatkin nousta esiin, ja niitä opitaan käsittelemään turvallisessa ympäristössä. Hevosen reaktio auttaa peilaamaan omaa käyttäytymistä”, Aarnio-Kreander toteaa.
Sosiaalipedagoginen hevostoiminta perustuu asiakkaan osallistumiseen ja asioiden oivaltamiseen oman kokemuksen kautta.
”Hevosen hoitaminen ja sen kanssa toimiminen opettavat vastuunottoa ja huolenpitoa. Onnistumiset hevosen kanssa lisäävät itseluottamusta ja kohottavat minäkuvaa. Hevostoiminta opettaa myös kunnioittamaan luontoa ja eläimiä sekä ymmärtämään niiden käyttäytymistä ja tarpeita. Oppiminen tapahtuu tekemisen ja kokemisen kautta!”
Sosiaalipedagogista hevostoimintaa voidaan Aarnio-Kreanderin mukaan tarjota hyvin monenlaisille ihmisille, jotka hyötyvät hevosten kanssa toimimisesta ja sosiaalipedagogisesta ohjauksesta.
”Olipa kyseessä kehitysvamma, työuupumus, tarkkaavaisuuden häiriö tai masennus, eläinten voimaannuttavalla vaikutuksella ja hevosten ainutlaatuisen vuorovaikutuksen kautta voidaan nostaa jokaisen elämänlaatua. Yhteenvetona voidaan sanoa, että se sopii kaikille, jotka etsivät tukea hyvinvointiinsa, sosiaaliseen kasvuunsa ja elämänhallintaansa.”
Jokaiselle oma suunnitelma
Toiminnan tavoitteet ja sisältö suunnitellaan jokaisen asiakkaan kanssa yksilöllisesti ennen aloittamista.
Aarnio-Kreander kertoo karjalohjalaisesta Juha Honkavaarasta, joka on jo vuosia ollut mukana Sampolan tilalla eläinavusteisessa toiminnassa.
”Juha on hyvin eläinrakas, ja eläimet ovat olleet hänelle tärkeitä jo lapsuudesta lähtien. Eläinten läsnäolo herättää Juhalla paljon muistoja, joita hän virkeimmillään kertookin mielellään.”
”Juhan eläinavusteisen toiminnan hetkissä meillä on tavoitteena ylläpitää ja lisätä Juhan sosiaalista vuorovaikutusta, ylläpitää käsien motoriikkaa sekä kohentaa mielialaa ulkoilemalla maatilaympäristössä.”
”Toimintahetkissä vuorovaikutustilanteet syntyvät spontaanisti esimerkiksi eläimiä silitellessä ja sylitellessä. Juha puhelee eläimille hellitellen, ja ohjaajana havainnoin eläimien puuhia ja sanoitan niitä Juhalle ääneen. Fyysiset ja motoriset harjoitteet Juhan käsille syntyvät silittelemällä, hellimällä, ruokkimalla eläimiä sekä harjaamalla poneja.”
Aarnio-Kreander tähdentää, että eläimet toimivat motivaattoreina, ja hän ohjaajana kannustaa ja tukee tekemään liikkeitä.
Monenlaista olemista
Erityisen tärkeäksi Aarnio-Kreander nostaa eläinavusteisen toiminnan merkityksen lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja nuorille. Heidän kohdallaan suurin haaste on usein syrjäytyminen.
”Nyky-yhteiskunnassa sosiaalisen median luoma paine korostaa ulkopuolisuuden tunnetta, jos lapsi tai nuori kokee olevansa erilainen kuin muut. Eläinavusteisessa toiminnassa lapsi kokee olevansa osa jotakin ja hänen panoksensa on tärkeä, ja tämä vahvistaa osallisuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä.”
”Eläimet tarjoavat hyväksyvän ja arvostavan kohtaamisen, mikä auttaa lapsia ja nuoria löytämään paikkansa ja vahvistamaan sosiaalista osallisuuttaan.”
Ratsastusta, leirejä ja heppakerhoja
Lapsille Sampolan tilalla järjestetään talutusratsastusta, erilaisia leirejä ja heppakerhoja.
”Ryhmille voidaan pitää vaikkapa lasten syntymäpäiväjuhlat, koululuokan tai päiväkodin kevätretki. Tarjoamme myös erilaisiin tapahtumiin talutusratsastusta tai kärryajelua, yrittäjä vinkkaa.”
Sampolan asiakkaat tulevat pääosin Uudenmaan alueelta. Valtaosa on Lohjalta, Vihdistä, Karkkilasta, Salosta ja Espoosta. Kiireisin aika on kesällä.
”Kyllä tätä saisi tehdä vaikka joka päivä, mutta tilalla on kesäaikaan paljon muutakin työtä.”
Tilalla työskentelee myös eläinavusteinen toiminnanohjaaja Anna Matsi. Yrittäjän aviopuoliso Janne Kreander pyörittää tilan viljanviljelyä ja metsätaloutta.
Ratsastusterapia on Suomessa tunnetuin eläinavusteisen terapian muoto.
Yrittäjänä kolmannessa sukupolvessa
Maaseutuyrittäjänä toimiva Kirsi Aarnio-Kreander on vetänyt Sampolan tilaa vuodesta 2012, kolmannessa sukupolvessa.
Tilan historia alkoi vuonna 1926, kun Kirsin vaari Vilho Aarnio ja hänen veljensä Hannes Aarnio ostivat silloisen Mommolan tilan. Tuolloin tilan navetassa oli 18 lypsävää lehmää. 1940-luvulla navetta remontoitiin, jolloin sinne mahtui jo 30 lypsävää ja lisäksi nuorta karjaa.
Vaarin kuoltua tilan pitoa jatkoivat Kirsin isä Heikki Aarnio ja setä Lauri Aarnio. Tuolloin vuonna 1975 tilasta tuli yhtymä.
Samana vuonna tilan maidontuotanto loppui ja tila jatkoi toimintaansa lihakarjankasvattajana. Tilalle ostettiin paikallisilta maidontuottajilta sonnivasikoita, jotka kasvatettiin teurasikään. Lihakarjantuotanto loppui 1999.
Tila jaettiin veljesten kesken ja yhtymä purettiin vuonna 2012. Tilan jaon yhteydessä tehtiin sukupolvenvaihdos isän puolikkaalla, ja Kirsi viljelee nyt tilaa yhdessä aviopuolisonsa kanssa.
Lähde: Sampolan tila
Vierailuja ponien kanssa
Sampolan tilan ponit Moona ja Pirpana tekevät vierailuja päiväkoteihin, vanhainkoteihin ja asumisyksiköihin.
Kirsi Aarnio-Kreander kehuu molempia kokeneiksi konkareiksi, jotka ovat käyneet monissa eri hoivakodeissa.
”Ne osaavat toimia sisätiloissa, jopa hissillä kulkeminen onnistuu”, hän hymyilee.
Vierailu sisätiloissa kestää tunnin, jonka jälkeen on mahdollisuus jatkaa vierailua ulkotiloissa. Halukkaat pääsevät myös kärryajelulle pihalla.
”Liikuntarajoitteiset autetaan kyytiin, joten jokaisella on mahdollisuus nauttia vauhdin hurmasta.”
Ystäväponien vierailut ovat osoittautuneet vuosien mittaan hyvin odotetuiksi.
”Moona ja Pirpana ovat sosiaalisesti hyvin lahjakkaita, ja ne osaavat myös lukea mielialoja. Siksi ne sopivat tähän toimitaan hyvin.”
Vanhainkodeissa Aarnio-Kreander on tavannut monia vanhuksia, joilla on ollut kotonaan työhevosia.
”Tämä on kuitenkin todella katoava sukupolvi. Alkuvuosina kuuli myös paljon hevosiin liittyviä sotamuistoja, mutta nyt ne ovat jo vähentyneet tosi paljon.”
Green Care Finland -jäsenyys
Sampolan tila sai Green Care Finland ry:n jäsenyyden vuonna 2013. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.
”Kun liityimme yhdistykseen, sen toiminta oli vielä uutta. Sampola oli ensimmäisiä tiloja, jotka olivat yhdistyksen jäsenyrityksiä. Nyt vastaavia jäseniä on jo runsaasti”, kertoo Kirsi Aarnio-Kreander.
Hän sanoo olevansa tyytyväinen Green Caren toimintaan.
”Sen avulla pystyy esimerkiksi täydentämään omaa osaamistaan. Lisäksi järjestetään erilaisia kursseja.”
