Suomen Ratsastajainliiton sääntömääräinen, 19.4. järjestetty kevätkokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi, mutta esityslistalta käsiteltiin ja hyväksyttiin vain kultaisten ansiomerkkien esitykset. Sääntömääräisiä asioita ei käsitelty, sillä 17.4. julkaistu tilintarkastajan lausunto ja siinä esiin tullut raportointivirhe ja saamatta jääneet Maa- ja metsätalousministeriön tuet tulivat ilmi vasta kun kevätkokouksen ilmoittautumisaika oli päättynyt.
Kokouksen valmistelumenettely ei ole ollut kokoukseen valitun puheenjohtaja Tarja Wistin mukaan hyvän hallintotavan mukainen mutta kuitenkin laillisesti kokoon kutsuttu ja laillinen.
Hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen selvitti tarkemmin tilintarkastusprosessin kulkua kohti kevätkokousta, ja sitä, miksi lopulliset asiakirjat ovat olleet käytettävissä vasta tällä viikolla. Hän kertoi ottaneensa henkilökohtaisesti useampaan kertaan yhteyttä toiminnanjohtaja Koivistoon ja kysyneensä, onko materiaalien suhteen ongelmia. Toiminnanjohtajan mukaan ongelmia ei ollut.
”Tilanne on totta kai todella ikävä, ja raportoinnissa on tapahtunut merkittävä mutta inhimillinen virhe, josta ei valitettavasti ole hallitukselle kerrottu. Tämän vuoksi tilanteen selvittyä hallitus joutui toteamaan, että on menettänyt luottamuksensa toiminnanjohtajaan ja yhteisesti on sovittu, että hän irtisanoutuu. Hän on tämän jälkeenkin osallistunut aktiiviesti tilanteen selvittämiseen. Virhe ei ole ollut tahallinen, eikä siitä ole hyötynyt kukaan taloudellisesti.
Tilintarkastuksen myötä tuli esiin virhe avustusten vastaanottamisessa. Mannisen mukaan toiminnanjohtaja antoi tästä selvityksen ja kertoi, että hän ei ollut huomannut uutta aikataulua ja muuttunutta prosessia ja hän oli luottanut siihen, että asia saadaan vielä kuntoon. Kävi ilmi, että jo 10. kesäkuuta liittoon oli tullut maa- ja metsätalousministeriön päätös avustusten raukeamisesta. Mannisen mukaan tätä päätöstä ei ollut tuotu hallituksella tiedoksi.
”Voidaan sanoa, että on tapahtunut iso virhe, että emme ole lähteneet kyselemään vieläkin tarkemmin näiden asioiden perään, vaan olemme luottaneet toiminnanjohtajan selvitykseen”, Manninen totesi.
”Pahoittelemme tietysti tilannetta, ja toteamme, että kyllä, meidän tulisi ja pitäisi pystyä olemaan tarkempia. Totean myös, että hallituksella on aika rajallinen mahdollisuus tarkastaa toiminnanjohtajan faktisia tekemisiä. Tämä tässä vaiheessa selvityksenä kokonaisuutena. Toimitusjohtaja on pahoitellut nöyrimmästi tätä virhettä, ja totta kai myöskin hallitus pahoittelee tätä kokonaistilannetta, missä ollaan”, Manninen sanoi.
Mannisen mukaan myös hallitus oli suosittelemassa toiminnan ja hallinnon tarkastamista ennen vastuuvapaudesta päättämistä.
Kokousyleisö ei ollut tyytyväinen puheenjohtajan näkemykseen. Päivi Savilahti-Bäckman huomautti, että hallituksen olisi tullut huomata, että toiminnanjohtaja ei ole ajan tasalla ja auttaa häntä.
Tom Gordin oli samoilla linjoilla. Hän muistutti, että vaikka puheenjohtaja Manninen nosti esiin, että Koivisto kantaa itse ja yksin kaiken vastuun, asia ei ole yhdistyslain mukaan näin, vaan hallituksen jäsenillä on vastuu olla ajan tasalla.
”Meukka, olet ollut kaiken aikaa ajan Jukan esihenkilö, olet tunnistanut Jukan työtaakan ja on ollut selvät signaalit pitkään, että hän ei niistä selviä. Jukka ei kanna yksin vastuuta. Sä olet sen tunnistanut, ja sä olet sen antanut tapahtua. Sulla ei ole eväitä jatkaa puheenjohtajana”, Gordin kohdisti puheensa suoraan Manniselle.
Jatkokokous kesän alussa
Kokousedustajat päättivät, että tilinpäätös ja vastuuvapaus sekä muut asialistalla olleet kohdat käsitellään jatkokokouksessa. Siitä toimitetaan jäsenistölle erillinen kutsu ja siihen saavat ilmoittautua kaikki jäsenet, myös ne, jotka eivät olleet läsnä 19.4. kokouksessa.
Erityistarkastuksen ja raportin tekee työryhmä, jonka puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii toiminnantarkastaja Håkan Wahlman. Hänen lisäkseen ryhmään kuuluvat kokousväen valitsemat Aisa Aarnio-Wihuri, Päivi Savilahti-Bäckman ja Niklas Närhinen. Ryhmä käyttää apunaan SRLn tilintarkastajia, joista Juhani Loukusa on vastuullinen tilintarkastaja, ja ulkopuolista, ryhmän itse nimeämää juristia.
”Hallitus esitti ja pitää tärkeänä, että hallinnolliset prosessit ja talous erityisesti avustusten osalta tarkastetaan, jotta tarkastus- ja varmistusprosessit saadaan sellaisiksi, että hallitus pystyy varmistamaan, etteivät vastaavan tapaiset virheet pääse enää tapahtumaan. Me hallituksen jäsenet olemme luonnollisesti pahoillamme ja pyydämme anteeksi, että tämä pääsi tapahtumaan.”
Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistyksen kevätkokouksessa osallistujat vahvistivat tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden hallitukselle. Sääntömääräisistä kokousasioista ei lopulta siis päätetty, ja tilinpäätös ja vastuuvapaus sekä muut asialistalla olleet kohdat käsitellään vasta jatkokokouksessa todennäköisesti kesän alussa.
Ratsastajainliiton valtionavustusten raportoinnissa virheitä
Suomen Ratsastajainliitolle vuosina 2023 ja 2024 myönnettyjä Maa- ja metsätalousministeriön kaluste- ja ICT-hankintoihin liittyviä valtionosuuksia on jäänyt saamatta raportoinnissa tapahtuneiden virheiden takia.
Virhe on korjattu tilinpäätökseen tilintarkastajan hyväksymällä tavalla, ja sillä ei ole tulosvaikusta vuodelle 2025. Virheeseen ei myöskään liity takaisinperinnän riskiä. Raportoinnin menettelytapa on korjattu ohjeen mukaiseksi koskien vuoden 2025 avustuksia. Kahdelta vuodelta avustuksia on jäänyt saamatta 330 342,43 euroa.
Asia on noussut esiin tilinpäätöksen ja -tarkastuksen yhteydessä. Hallitus on pyytänyt selonteon toiminnanjohtaja Jukka Koivistolta, joka vastaanotettiin perjantaina 17.4. Hallituksen puheenjohtaja Marjukka Manninen on käynyt asian läpi tilintarkastajan kanssa.
Manninen kertoo, että toiminnanjohtaja on pyytänyt virheitään nöyrästi anteeksi ja kantaa niistä vastuun. Koivisto vetoaa inhimilliseen virheeseen ja väärinkäsitykseen raportoinnin aikataulusta.
Ratsastajainliiton hallitus kokoontui perjantaina 17.4. käsittelemään asiaa ja esitteli tilannetta tarkemmin jäsenistölle sunnuntaina 19.4. liittokokouksessaan. Paikalla oli sunnuntaina myös Ratsastajainliiton tilintarkastaja etäyhteydellä. Tilintarkastaja ei koe toiminnantarkastajan esittämää erityistilintarkastusta tarpeelliseksi. Hallitus tulee tarkastuttamaan talouden ja hallinnon ulkopuolisella toimijalla normaalin tilin- ja toiminnan tarkastuksen lisäksi.
Hallitus ja toiminnanjohtaja ovat sopineet, että Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja tulee vaihtumaan. Yksityiskohdista sovitaan myöhemmin. Toiminnanjohtaja on sairaslomalla ja hänen sijaisenaan toimii hallinto- ja kehityspäällikkö Kaisa Kähö.
Keskustallilla. Nykyään Liisa on ennen kaikkea lajin mahdollistaja seuraavalle
sukupolvelle. Kuva: Aino Tervonen
Neljä kultaista ansiomerkkiä
Ratsastajainliiton liittokokous myönsi kultaisen ansiomerkin Liisa Jalkaselle Siilinjärveltä, Reijo Hietamäelle ja Pia-Mari Tanskaselle Helsingistä ja Sirpa Ruojärvelle Porista. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on vähintään 20 vuoden ajan erittäin ansioituneesti toiminut liiton, jäsenyhdistyksen ja -yhteisön hyväksi, joka on toimenpiteillään tuntuvasti tukenut liiton toimintaa tai erittäin huomattavasti myötävaikuttanut koko maan ratsastusurheilun edistämisessä.
Siilinjärveläinen eläinlääkäri Liisa Jalkanen Kuopion Ratsastajista on toiminut Joensuun Ratsastajien puheenjohtajana, Kuopion ratsastajien hallituksessa jäsensihteerinä ja rahastonhoitajana ja KuoRpparin jäsenlehden toimituksessa.
Jos kilpailupäivänä kuuluu kysymys ”Missä mummo?”, Kuopion Ratsastajissa tiedetään heti, ketä etsitään, Liisa Jalkasta. Hän on seuran kanslisti ja kisojen luottopakki, jonka käsissä tulospalvelu, kanslia ja palkintojenjaon yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen. Ennen vanhaan paperilla ja laskimella, myöhemmin PC-tuomarilla ja nykyisin jo Equipen avulla. Liisan ansiosta ruusukkeet ovat suorassa ja palkintojenjako voi alkaa ajallaan, vaikka taustalla olisi täysi kisapäivän säpinä.
Liisan oma ratsastustarina alkoi jo joulukuussa 1964 Ruskeasuon Keskustallilla, ja matkan varrelle on mahtunut niin tuntiratsastajan arkea, hevosenomistajan vuosia kuin myös uran kruunu, valtakunnallinen veteraanimestaruus vuonna 2005. Nykyään Liisa on ennen kaikkea lajin mahdollistaja seuraavalle sukupolvelle – kuljettaja, hevosenhoitaja ja ”mummolamajoituksen” mestari. Ja kun aikaa jää, hänet voi löytää myös bridgepöydän äärestä, missä toimitsijatehtävät ovat löytyneet kuin huomaamatta.
Aikaisemmat ansiomerkit: SRL:n hopeinen ansiomerkki; SRL:n hopeinen ratsastusmerkki.
Yhteinen merkkipaalu
Helsinkiläinen tekniikan lisensiaatti ja talousmestari (evp.) Reijo Hietamäki edustaa Upseeriratsastajia. Kun Upseeriratsastajat ry juhlii 90 vuottaan, juhlii samaa merkkipaalua myös Reijo Hietamäki. Tämä on niitä tapauksia, joissa sanonta ”ikä on vain numero” pitää hämmästyttävän hyvin paikkansa. Reijo on edelleen aktiivinen ratsastaja ja monelle tuttu ennen kaikkea siitä rauhallisesta varmuudesta, jolla hän saa niin hevoset kuin ihmisetkin tekemään yhteistyötä. Jos tallilla kaivataan selkeää ohjetta ja hyvää tekemisen meininkiä, Reijon koulu- ja estetunnit ovat olleet vuosien varrella varma valinta.
Seuratyössä Reijo on ollut mukana jo 1980-luvulta lähtien. Matkaan on mahtunut vuosia Husön Ratsastajissa ja Upseeriratsastajissa sekä sittemmin myös pitkä hallitusrupeama. Erityisen vahvasti hänen kädenjälkensä näkyy Reserviratsastajissa, jota hän luotsasi puheenjohtajana vuosina 1985–2022 ja jonka kunniapuheenjohtajana hän jatkaa edelleen.
Kisakalenteriin Reijo on jättänyt jälkensä järjestämällä kansallisia veteraanikilpailuja ja perinteikkäitä joukkuekoitoksia, kuten kadetit vs. reserviläiset sekä Reserviratsastajat vs. Upseeriratsastajat. Ja kun tarvitaan näyttävyyttä, Reijo tuo kentälle sotilas- ja perinneasujen katrillit. Juuri ne, joissa askelkuviot pysyvät kurissa ja arvokkuus mukana. Ratsastuksen ohella hänet tunnetaan myös pistooliammunnan parista, jossa hän on toiminut useita vuosia niin sihteerinä, tuomarina kuin kouluttajanakin.
Ansiomerkit: SRL:n hopeinen ratsastusmerkki.
Vuosikymmeniä seuratyötä
Helsinkiläinen tekniikan lisensiaatti Pia-Mari Tanskanen edustaa Upseeriratsastajia.
Kun kisa-areenalla kaikki näyttää ulospäin helpolta, taustalla on usein joku, joka on ehtinyt miettiä kaiken valmiiksi, ja Upseeriratsastajissa se joku on monesti Pia-Mari Tanskanen. Hän on ollut seuran jäsen jo 1980-luvun alusta ja tehnyt seuratyötä kolmen vuosikymmenen ajan hallituksessa vastaten muun muassa jäsensihteerin tehtävistä sekä viestinnästä ja verkkosivuista.
Pia-Mari tunnetaan myös kilpailujen järjestäjänä. Ensin Eriksnäsissä (1995–2013), sittemmin Luhtajoella (2013–) sekä Santahamina Horse Show’n järjestelyissä (2009–2017). Tuomaristossa hänellä on vahva ote esteratsastukseen. Hän on toiminut estetuomarina 11 vuotta ja lisäksi estetaitotuomarina alueen kilpailuissa ja ratsastuskoulujen mestaruuksissa. Käytännön tekemistä täydentävät myös viralliset pätevyydet. Pia-Marilla on voimassa SRL:n estetuomaripätevyys sekä C-tason estetaitotuomarin ja esteratamestarin pätevyydet.
Pia-Marin oma ratsastuspolku on pitkä ja utelias. Kokemusta on kertynyt ratsastuskouluista ja vuokrahevosista noin 50 vuoden ajalta, ja tekemistä on aina siivittänyt halu oppia lisää. Säännöllinen valmentautuminen – erityisesti kouluratsastuksessa ja aiemmin myös esteratsastuksessa – sekä lukuisat kurssit ja leirit kotimaassa ja ulkomailla näkyvät varmuutena, jolla hän tarttuu uusiin tehtäviin.
Lajikokeiluja on kertynyt maastotaidosta ja kenttäratsastuksesta montéen Vermon ravikoulussa, ja kilpailukokemusta seuratasolta niin koulussa kuin esteilläkin. Kisapäivänä Pia-Mari ei kuitenkaan jää vain katsomoon: Hän on ollut mukana monenlaisissa toimihenkilörooleissa aina buffetista ja liikenteenohjauksesta kansliaan, tuomaristoon ja hevosenhoitajaksi alue- ja kansallisen tason kilpailuissa.
Myös lajiedistäminen on hänelle luontevaa. Esimerkiksi Nokia Oyj:n ratsastuskerhon hallituksessa hän on ollut järjestämässä vierailijaluentoja ja käytännön hevos- ja ratsastustaitokursseja (kengitys, lastaus, päivittäinen terveystarkastus, ratsastajan fysiologia ja istunta). Seuran vuosikokouksiin hän on tuonut lajin kirjoa esitteleviä teemoja montésta valjakkoajoon, matkaratsastukseen ja muihin lajeihin.
Aikaisemmat ansiomerkit: SRL:n pronssinen ansiomerkki; SRL:n hopeinen ansiomerkki.
Käytäntöjen osaaja
Porilainen Sirpa Ruojärvi edustaa Luvian Ratsastajat ry:tä.
Jos Luvian Ratsastajissa etsitään ihmistä, joka tietää kilpailujen käytännöistä kaiken oleellisen – ja vielä vähän enemmänkin – katse kääntyy nopeasti Sirpa Ruojärveen. Sirpa on ollut seuratoiminnassa mukana jo pitkään, ja Luvialla hänen kädenjälkensä näkyy erityisesti kouluratsastuskilpailujen taustajoukoissa. Kilpailukutsut, järjestelyt, talkoiden koordinointi ja se kuuluisa ”mitä kaikkea kisapäivänä pitikään muistaa” -lista ovat usein lähteneet liikkeelle hänen pöydältään.
Sirpa on pitänyt alueen kouluratsastuksen valmennusperinnettä yllä vuodesta 1997 sekä järjestänyt sääntökoulutuksia ja luentoja. Tuomaritornissa hänen kokemuksensa on vankkaa: Sirpa on kouluratsastustuomari ja vaativa A -tason tuomari, ja hän kiertää aktiivisesti tuomaroimassa eri puolilla Suomea – aina hevosten hyvinvointia korostaen.
Sirpan oma hevosharrastus ei ole jäänyt paperille tai pöytäkirjoihin. Hän on kilpaillut juniorista lähtien kouluratsastuksessa ja kokeillut matkan varrella myös rataesteitä ja kenttää. Suomenhevonen on kulkenut tärkeänä kumppanina, ja kokemusta on kertynyt piiritasolta aina kansalliselle tasolle, mukaan lukien suomenhevosten piirimestaruus ja joukkuepronssia Luvian Ratsastajien joukkueessa.
Kun hevosten kanssa ei olla tallilla, Sirpa löytyy usein liikkeessä koiraharrastuksessa, padelissa, käsitöissä ja ulkoliikunnassa. Ja kuten seuratyössäkin, arki pyörii usein sen ympärillä, että muidenkin harrastaminen onnistuu. Sirpa on ollut aktiivisesti tukemassa myös pienten lasten harrastuksia kuljetuksista ja talkoista aina ponien hoitoon ja treenien sujumiseen asti.
Aikaisemmat ansiomerkit: SRL:n pronssinen ansiomerkki; SRL:n hopeinen ansiomerkki.
Strategiaseminaari poiki häirintäilmoituksia
Lauantaina 18.4. pidetty Ratsastajainliiton strategiaseminaari poiki kaksi häirintäilmoitusta. Häirinnästä syytettyjä ovat liiton hallituksen jäsenet Salla Varenti ja Dan Björklöf. Suulliset ilmoitukset kokouksen häirintäyhteyshenkilölle ovat tehneet, usein hallitukselle kritiikkiä esittäneet, Sonja Lesch, Tarja Teräväinen, Annaliisa Aarnio-Wihuri ja Elisa Tollet. Häirinnästä syytetyt toteavat, että heidät on ymmärretty väärin keskustelun tiimellyksessä. Maanantaiaamuun mennessä pyydettyjä kirjallisia ilmoituksia ei ollut vielä tullut.
