Viime vuoden työmestari Henkan Juulia tuli hyvässä vireessä Miehikkälän Pellinkankaan raviradalle, jossa kilpailtiin suomenhevosten työmestaruudesta kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Mikko Uusimäen ohjastama tamma johti kilpailua kahden osakokeen jälkeen, ja onnistuneella 20 portaan vetokokeella se varmisti itselleen toisen peräkkäisen työmestaruuden.
”Oli mukava ja pitkä päivä, kiinnostuneita ja yleisöä oli yllättävän paljon paikalla”, totesi Uusimäki kilpailun jälkeen.
Kokkolan Kälviällä asuva Mikko Uusimäki, 60, on yksi kilpailun kestomenestyjistä. Ohjastajana hän voitti jo seitsemännen työmestaruutensa. Ensimmäisen mestaruutensa hän ohjasti vuonna 2005, 20 vuotta sitten, 1995 syntyneen Esko Sirenin kasvati Neiti Huhtikuun (Vekselin Ero-Tintsu, Suikku) kanssa. Sen jälkeen hän otti neljä mestaruutta isänsä Immo Uusimäen kasvatilla, 2001 syntyneellä Luomuttarella (Luomus Jr-Selissa, Selmeri).
”Teimne Luomuttaren kanssa 23 vuotta töitä yhdessä. Vuosi sitten riipaisi syvältä, kun piti se lopettaa, mutta eläinten pitoon liittyy aina raskaita päätöksiä”, kertoo Uusimäki.
”Luomutar alkoi jo olla siinä kunnossa, ettei siitä ollut enää treenaamaan, kun otin kolmisen vuotta sitten yhteyttä pitkäaikaiseen tuttavaani Jari Kupiaiseen ja kysyin, olisiko hänellä myydä minulle hevosta. Hän sanoi, että on hänellä tällainen Henkan Juulia, tehdään siitä diili. Sen jälkeen hevonen on ollut talvet minulla treenissä ja kesät Kupiaisen luona. Teen sillä talvella metsätöitä ja kesällä Kupiainen ajelee ja hänen tyttärensä ratsastaa sillä.
”Työmestaruuskisoihin treenataan metsätöissä, opetellaan paikallaan seisomista ja irtiottoa ja kuorman vedossa kertyy voimaa. Olin kymmenen vanhana ensikertaa isäni kanssa savotassa ja 15-vuotiaana aloin ajaa omiin nimiin. Savotassa kuuntelin vanhoja miehiä ja heidän runsasta tietotaitoaan.
Uusimäen mukaan Henkan Juliasta tekee vahvan kilpailijan sen tasaisuus.
”Se on tasaisen hyvä kaikessa ja niin kertyy kilpailussa pisteitä, vaikkei ylivoimainen missään lajissa olisikaan. Vedon lopetin siinä vaiheessa, kun totesin, että tulos riitti kilpailun voittoon.”
Hotleri voitti vedon vetämällä metrin pidemmälle kuin Henkan Juulia ja se sai 0,1 pistettä enemmän. Kumpikin hevonen sai vetotyyistä täydet kolme pistettä, kuten myös kolmanneksi sijoittunut Masariini.
Monipuolinen suomenhevonen
Henkan Juulian (I. P. Vektori – Henkan Taika, Suikun Ero) omistaja Jari Kupiainen oli myös paikalla työmestaruuskisoissa, vaikka Uusimäki hoitikin tamman ohjastamisen.
”Kyllä vähän jännitti, vaan ihan hyvältä se näytti, samalta kuin viime vuonna”, totesi Kupiainen kilpailun jälkeen.
Kupiaisella on pitkä historia suomenhevosten kanssa ja erityisesti hänen mieleensä suomenhevosessa on sen monipuolisuus. Kupiainen harrastaa itsekin perinteikästä lajia.
”Hevoskyntöjä ollaan pojan kanssa harrastettu, seitsemän Suomen mestaruutta on siitä. Henkan Juulia ei ole vielä ollut siinä, mutta voidaan kokeilla siinäkin lajissa”, Kupiainen kertoi.
10-vuotias Henkan Juulia oli kilpailun paras tamma ja parhaan vetokokeen suorittanut tamma, mistä hevonen sai Suomenhevosliiton loimen ja Selma Leiskamon/Ketunkullan hyvinvointi Oy:n lahjakortin.
Puolet ensikertalaisia
Pellinkankaan raviradalla kilpailua seurasi runsaslukuinen joukko, päivän aikana paikan päällä oli noin 700 henkilöä. Työmestaruuteen ilmoitettiin tänä vuonna 14 suomenhevosta, joista yksi jäi pois. Kaikki kolmetoista kilpailuun osallistunutta hevosta saivat hyväksytyn suorituksen.
”Oli hienoa, että kaikki saivat hyväksytyn suorituksen. Se on melko harvinaista, että saamme kutsua kaikki osallistujat palkintojenjakoon”, kertoi lautakunnan puheenjohtaja Jenni Timlin.
Seitsemän kilpailuun osallistuneista suomenhevosista oli Työmestaruudessa mukana ensimmäistä kertaa.
”Ensikertalaisten panos oli erinomainen, tänä vuonna kilpailussa oli monia ensikertalaisia, jotka yllättivät todella kovilla suorituksilla. Hevoset olivat hyvin valmisteltuja ja huomasi, että kilpailuun oli panostettu. Vanha hevosmiestaito huokuu vanhoista konkareista, mutta nyt se näkyi myös ensikertalaisista, mikä antaa todella paljon arvokkuutta tälle työhevosperinteelle”, Timlin kertoi.
Kilpailun paras ensikertalainen oli tänä vuonna Masariini. Kokonaiskilpailussa se sijoittui kolmanneksi. Parhaalle ensikertalaiselle Työhevosharrastajat lahjoittivat työohjat.
Parhaan vetokokeen suoritti Hotleri, jolle lahjoitettiin pitkät aisaraudat Työhevosharrastajien toimesta.
Kulttuurin ja taidon säilyttämistä
Työmestaruuskilpailussa maan parhaat suomenhevoset kilpailevat Työmestarin SM-tittelistä. Mestaruus ratkaistaan kolmella osakokeella: 1 000 metrin juoksukoe, 500 metrin käyntikoe 500 kilon kuormalla ja vetokoe, jossa vedetään rekeä hiekkaesteessä. Parhaan yhteispistemäärän saavuttanut hevonen voittaa SM-tittelin ja 2 000 euron rahapalkinnon.
Kilpailun tarkoituksena on suomalaisen hevoskulttuurin, perinteisten hevosmiestaitojen sekä suomenhevosen monikäyttöisyyden ja geneettisen vaihtelun edistäminen.
Työmestaruuskilpailun 2025 järjesti Miehikkälän Oriyhdistys yhteistyössä Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton ja Suomen Hippos ry:n kanssa. Vuonna 2026 tapahtuma järjestävät Reisjärven Hevosystävät Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla.
Ratkaiseva vetokoe
Kilpailun viimeinen laji, vetokoe, on kilpailun raskain ja ratkaisee usein lopputuloksen. Lisääntyvällä painolla lastattua rekeä vedetään hiekkaesteessä.
VETOPAIKKA. Hiekkaesteen pituus on vähintään 100 metriä. Esteeseen on merkitty 10 metrin välein portaat, joita vedetään pysähtymättä kaksi kerrallaan.
Ennen vetokokeen alkamista määritetään vetopaikan kitka eli vetovastus.
KILPAILUREEN PAINO. Kilpailu kuorman alkupaino on kaikilla hevosilla 500 kiloa.
Ensimmäiset kaksi porrasta vedetään alkupainolla. Kunkin porrasparin jälkeen pidetään yhden minuutin tauko, jonka aikana kuormaa lisätään. Lisäykset ovat aina 50 kiloa.
Kustakin vetämästään portaasta hevonen saa yhden (1) pisteen. Portailla hevonen saa pysähtyä enintään kolme kertaa. Pysähdyksen jälkeen valjakon tulee yhden (1) minuutin kuluessa jatkaa suoritusta. Neljännellä pysähdyksellä veto lopetetaan. Sen jälkeen mitataan viimeisen vedetyn portaan ylittävä matka metrin tarkkuudella reen keskikohdasta. Kustakin ylitetystä metristä annetaan yksi kymmenesosa (0,1) pistettä.
Alla oleva kuva esittää kilpailureen painon muodostumisen. Huomioitavaa on, että kuvassa reen alkupaino on 400 kiloa kun se nykyisin on 500 kiloa ja vedettävä yhden suuntainen matka nykyään 100 metriä.
VETOTYYLI. Hevosen käyttäytymisestä vedon aikana annetaan nollasta kolmeen (0-3) pistettä puolen (0,5) pisteen tarkkuudella. Arvostelussa kiinnitetään huomio hevosen irtioton varmuuteen, vetotavan taloudellisuuteen ja sitkeyteen sekä rauhallisuuteen taukojen aikana. Kiemurtelevasta tai vinosta vetotavasta vähennetään tyylipisteitä. Mikäli hevonen poistuu vetouralta, veto lopetetaan.
Hevosen lyöminen, huutaminen ja muu sopimaton tai ruma hevosen kohtelu on kilpailun aikana kielletty. Hevosen ajaja vastaa valjaiden, kengityksen ja vetokokeessa käytettävien aisojen kunnosta.
Lähde: Työhevosharrastajat
