Suomalaisten hevostalousyrittäjien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi, selviää vuoden 2025 Hevostalousbarometrista. Toista kertaa tehtyyn kyselyyn vastanneista 190 yrittäjästä 60 prosenttia kokee taloutensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana, ja tulevaisuuden näkymät ovat monen mielestä synkät. Kustannusten nousu ja sääntely huolestuttavat.
Yrittäjät nostavat esiin erityisesti rehujen ja kuivikkeiden hinnannousun sekö talouden suhdanteiden aiheuttaman asiakkaiden maksukyvyn heikentymisen.
”Tuotantopanosten hinnat ovat selkeästi nousseet. Moni yrittäjä tasapainoilleekin omassa hinnoittelussaan tilanteessa, jossa palvelun hinnan tulisi säilyä asiakkaalle järkevällä tasolla, mutta samalla sen pitäisi mahdollistaa itselle taloudellinen tulos, kommentoi kyselyn tuloksia MTK:n hevostaloudesta vastaava asiantuntija Johanna Andersson. Tuotankokustannusten nousua on tapahtunut muillakin maatalouden sektoreilla.
Varovaista muutosta
Taloudelliset tekijät nousivat suurimmaksi tekijäksi yksittäisiä epävarmuustekijöitä tutkittaessa. Varovaista muutosta vuoden takaisiin kyselytuloksiin oli huomattavissa.
”Vuoden 2025 barometrissa on havaittavissa varovaisia merkkejä taloudellisen tilanteen kohentumisestaosalla toimijoista. Nämä signaalit eivät vielä muuta kokonaiskuvaa, mutta ne osoittavat, että toimialalla on edelleen potentiaalia ja resilienssiä, erityisesti niillä tiloilla, joilla on vahva liiketoimintaosaaminen, omavaraisuutta tai investointikykyä. Kokonaiskuva on kuitenkin edelleen vahvasti negatiivinen: kustannusten nousu, sääntelyn kiristyminen ja asiakkaiden maksukyvyn heikentyminen ovat laajasti esillä”, pohtii Johanna Andersson.
Taloudellisia näkymiään kuvaili tavanomaista heikommiksi 64 prosenttia vastaajista. 34 prosentille taloudellinen tilanne näytti normaalilta ja kahden prosentin näkymät olivat tavanomaista paremmat.
Millainen vaikutus seuraavilla seikoilla ollut vaikutusta tilan investointisuunnitelmiin? –kysymyksessä kannattavuuden heikentymisellä oli merkittävä vaikutus 39 prosentille (aikaisemmin 43%) ja aikaisempien lainojen kustannusten nousulla merkittävä vaikutus oli 14 prosentille (aikaisemmin 18,7%).
”Korkoympäristön rauhoittumisella voi olla vaikutusta siihen, että taloudellisia haasteita käsittelevät tekijät olivat hieman laskeneet vuoden takaisesta. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta on kuitenkin kasvanut, mikä on erittäin huolestuttavaa”, Andersson.
Kysyttäessä miten arvelee taloudellisen tilanteensa kehittyvän tulevien 12 kuukauden aikana, 40 prosenttia vastaajista arvelee sen kehittyvän negatiivisesti, 55 prosenttia ajattelee sen pysyvän samana ja viisi prosenttia uskoo taloudellisen tilanteensa parantuvan.
”Ne viisi prosenttia yrittäjistä, jotka uskovat taloudellisen tilanteensa parantuvan ovat päätoimisia yrittäjiä, joilla on vakiintunut asiakaskunta ja jotka ovat investoineet yrityksen kehittämiseen sekä vahva liiketoimintaosaaminen.”
Tulkinnavaraisia vaatimuksia
Myös lainsäädännön kiristyminen tuntuu. Barometrin vastauksista esille nousi hevosten erityisesti vuoden 2026 alussa voimaan tuleva hyvinvointiasetus. Sen tulkinnanvaraiset vaatimukset aiheuttavat epävarmuutta ja investointipaineita.
”Hyvinvointiasetus toistuu etenkin avoimien kysymysten kohdalla ja moni näki sen asiaksi, joka vaatisi korjaamista. Hevosten hyvinvointi on vastaajille tärkeää, mutta yrittäjät kokevat, etteivät asetuksen keinot aina palvele tätä tavoitetta. Useat vastaajat kertovat, että jatkuvasti kiristävä sääntely kuormittaa henkisesti ja taloudellisesti, vaikka sillä ei aina saavuteta sääntelyn tarkoittamaa tavoitetta”, kertoo Johanna Andersson.
Huomattavaa on, että hevostalousyrittäjille EU:n nykyisellä ohjelmakaudella, ei koettu olleen merkittäviä vaikutuksia tilan tuotantotapoihin tai maksettuihin tukiin.
”EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) on Euroopan unionin politiikkakokonaisuus, jonka tavoitteena on turvata maataloustuotanto ja viljelijöiden toimeentulo sekä edistää maaseudun kehitystä. Samalla se ohjaa tuotantoa ympäristö- ja ilmastotavoitteiden suuntaan. Hevostalouden osalta CAP:n vaikutus on rajallinen, koska hevostalouteen suoraan kohdentuvat tukielementit ovat varsin rajalliset”, selvittää Andersson.
Kyselyyn vastasi 190 yrittäjää erilaisista hevosalan suunnista. Yhdistävänä tekijäksi nousi talouden ja poliittisen päätösten lisäksi huoli hevosalan julkisuuskuvasta.
”Hevosalasta koettiin uutisoitavan negatiivisesti. Samalla hevosalan harrastajamääristä sekä hevosmarkkinoista kannettiin huolta. Nämä asiat yhdessä varmasti luovat epävarmuutta.
”Hevosalan yrittäjien täytyy myös koko ajan enenevässä määrin perustella hevosen käyttöä yleisölle.”
Vastaajat toivovat MTK:lta ja SLC:ltä, ruotsinkielisten maataloustuottajain keskusliitolta aktiivisempaa edunvalvontaa hevostalouden puolesta. Esille nostettiin tarve lisätä alan näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikuttaa lainsäädäntöön, kehittää lomitusjärjestelyjä, laskea ratsastuspalveluiden arvonlisäverokantaa sekä tukea pienyrittäjiä ja heidän liiketoimintaosaamistaan. Lisäksi toivottiin, että hevostalouden merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle ja hyvinvoinnille tunnistettaisiin nykyistä vahvemmin.
Barometrin teettivät toista vuotta peräkkäin MTK ja SLC. Kysely lähetettiin niiden erilaisia sidosryhmäkanavia pitkin ja tervetulleita vastaamaan olivat kaikki halukkaat hevostalousyrittäjät.
