Hevosen kesyttäminen ja domestikaatio eli ihmisen hyötykäyttöön jalostaminen eivät olleet yksittäisiä tapahtumia, vaan hidas ja vaiheittainen tapahtumasarja, johon mahtui myös takaiskuja. Se eteni lukemattomien sukupolvien aikana laajoilla alueilla ennen kuin hevonen lopullisesti domestikoitiin hieman ennen 2000 eaa.
”Hevosia käytettiin laajoilla alueilla ja yllättävän kehittyneillä tavoilla jo ennen kuin ne oli täysin domestikoitu. Tämä muokkaa käsitystämme ihmiskunnan historiasta”, kertoo yksi tutkimuksen pääkirjoittajista, professori Volker Heyd.
”Hevosen rooli ihmiskunnan historian merkittävissä käännekohdissa on melkeinpä liian suuri mitattavaksi.”
”Hevosen rooli ihmiskunnan historian merkittävissä käännekohdissa on melkeinpä liian suuri mitattavaksi. Sanotaankin, että maailma valloitettiin ratsain”, Heyd sanoo.
Hevonen on ollut olennainen osa ihmisen konflikteja ja maantieteellistä levittäytymistä hunnien, avaarien, madjaarien ja mongolien kaltaisten Euraasian paimentolaiskansojen vaelluksista aina ensimmäiseen ja toiseen maailmansotaan asti. Espanjalaiset valloittajat eli konkistadoritkin veivät hevosia mukanaan Atlantin yli Amerikan mantereelle, ja ne olivat ensisijainen kulkuväline teollistumiseen ja koneistamiseen asti.
Pyörä, hevonen ja säilyneet sanat
Aitoja villihevosia ei enää ole. Mongolianvillihevosen eli przewalskinhevosen katsottiin pitkään olevan elävä muinaisjäänne, mutta nykyisin sen tiedetään polveutuvan varhaisista domestikoiduista populaatioista. Tämä osoittaa, kuinka perusteellisesti ihminen on vaikuttanut hevosten kehitykseen.
Domestikaation tarkalla ajoituksella on väliä. Noin 3500–3000 eaa arojen ihmisväestöt alkoivat työntyä itään ja länteen poikki Euraasian. Ne toivat mukanaan pyörän. Ensimmäisiä vaunuja veti nautakarja. Samaan aikaan hevonen tuli osaksi ihmisten elämää. Ratsain pystyi taittamaan tunneissa matkan, johon vaunuilta meni päiviä, mutta molemmat olivat liikkumisen ja kuljettamisen kannalta ratkaisevia, ihmisyhteiskunnan mullistaneita keksintöjä.
Nykytutkijat yhdistävät tämän liikkuvuusloikan indoeurooppalaisen kantakielen leviämiseen. Hevoset kuljettivat ihmisiä ja heidän mukanaan sanoja. Monet Euroopan ja Aasian nykykielet juontavat juurensa näihin muinaisiin ratsastajiin ja ajureihin.
”Nykyään hevoset vetoavat moniin ihmisiin ja tarjoavat seuraa ja ystävyyttä. Siksi onkin tärkeää perehtyä ihmisen ja hevosen välisen suhteen alkuvaiheisiin ja ainutlaatuisen kumppanuuden syntyyn”, sanoo Heyd.
Hevosen domestikaatio
- KÄYTÖS: Hevonen oppi sietämään ihmistä ja suostui käsiteltäväksi, valjastettavaksi ja ratsastettavaksi.
- JALOSTUS: Ihminen alkoi valita hevosyksilöitä hyödyllisten piirteiden, rauhallisen luonteen, voiman ja vauhdin perusteella.
- ELINYMPÄRISTÖ: Hevonen siirtyi luonnosta ihmisen hallitsemiin ympäristöihin, kuten laitumille, hakoihin ja aitauksiin.
mutta nykyään sen tiedetään polveutuvan ensimmäisistä kesytetyistä populaatioista. Tuoreiden tutkimusten
perustella ihminen käytti hevosta ratsuna, työeläimenä ja kauppatavarana jo yli 3 000 vuotta eaa.
Tieto muokkaa käsitystä domestikaatiosta. Kuva: Korkeasaaren eläintarha
