Hevosalan tuoreen vaikuttavuusanalyysin mukaan alalla liikkuvat vuosittaiset rahavirrat ovat yli 600 miljoonaa euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan yhden hevosen vuosittaisen ylläpidon (ml. eläinlääkäri, rehu, kengitys, varusteet) kustannukset ovat noin 4 800–9 900 euroa, minkä perusteella hevosten ylläpitoon käytetään Suomessa vuosittain vähintään 327 miljoonaa euroa.
Vastaavasti Suomessa on noin 3 000 toimivaa hevosalan yritystä, jotka työllistävät osa- tai kokoaikaisesti arviolta 15 000 henkilöä. Yritysten liikevaihto on yhteensä arviolta 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Kokoluokaltaan tämä vastaa esimerkiksi Suomen urheiluvälinevalmistuksen toimialaa, jonka liikevaihto on noin 220 miljoonaa euroa.
”Nyt toista kertaa tehty hevosalan vaikuttavuusanalyysi osoittaa, että hevonen on edelleen monella tavoin tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Hevosala on merkittävä elinkeino sekä tarjoaa laajasti harrastustoimintaa tuottaen toimeentuloa sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Toisaalta laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla hevoset tuovat isoja aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan työllisyysvaikutukset näkyvät eri puolilla Suomea”, sanoo Suomen Hippoksen kehitysjohtaja Minna Mäenpää.
Hevosala tukee Suomen huoltovarmuutta ja suomenhevosen elinvoimaa
Hevosia pidetään kaikissa Suomen maakunnissa ja ala liittyy tiiviisti kotimaiseen maatalouteen. Hevosala on merkittävä työllistäjä erityisesti maaseudulla ja tukee elinvoimaa myös harvaan asutuilla alueilla, joissa vaihtoehtoiset työllistymismahdollisuudet voivat olla rajalliset. Tämä ylläpitää tuotantorakenteita, joilla on merkitystä kansallisen huoltovarmuuden kannalta.
Hevosala on merkittävä työllistäjä erityisesti maaseudulla ja tukee elinvoimaa myös harvaan asutuilla alueilla.
”Hevosalan ruokintaketju on vahvasti kotimainen: hevosten ruokintaan käytettävän kuiva-aineen kotimaisuusaste on vaikuttavuusanalyysin mukaan arviolta 98 prosenttia. Tämä tekee alasta huoltovarmuuden näkökulmasta kestävän ja tukee samalla voimakkaasti suomalaista maataloutta ja nurmentuotantoa”, kertoo Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton asiantuntija Johanna Andersson.
Laiduntavilla hevosilla on vaikutusta myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja suurimmat hyödyt syntyvät uhanalaisissa elinympäristöissä. Laiduntamisessa suuressa roolissa on kulttuurisesti arvokas alkuperäisrotu eli suomenhevonen.
Terveydenhuollon säästöt jopa 17 miljoonaa euroa
Vaikuttavuusanalyysilla selvitettiin myös hevosalan konkreettisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Suomessa ratsastuksen harrastajia on arviolta jopa 150 000. Esimerkiksi ratsastusharrastuksen arvioidaan tuottavan suorina terveydenhuollon säästöinä noin 3,7 miljoonaa euroa vuodessa ja epäsuorat kustannukset mukaan lukien säästöt voivat olla jopa 17 miljoonaa euroa.
“Sosiaalipedagoginen hevostoiminta voi puolestaan auttaa vähentämään syrjäytymisestä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia”, lisää Suomen Ratsastajainliiton vt. toiminnanjohtaja Kaisa Kähö.
Ratsastusharrastuksen arvioidaan tuottavan suorina terveydenhuollon säästöinä noin 3,7 miljoonaa euroa vuodessa.
Analyysin keskeiset havainnot
- Hevosten ylläpitoon liittyvät rahavirrat ovat Suomessa vuosittain vähintään 327 miljoonaa euroa.
- Hevosala työllistää noin 15 000 henkilöä ja tukee alueellista elinvoimaa myös harvaan asutuilla alueilla.
- Hevosten ruokintaan käytettävän kuiva-aineen kotimaisuusaste on arviolta 98 prosenttia.
- Hevosala on tärkeä kulttuurisesti tärkeän suomenhevosen säilymisen kannalta.
- Ratsastusharrastuksen tuottama säästö terveydenhuoltoon voi olla jopa 17 miljoonaa euroa vuodessa.
- Sosiaalipedagoginen hevostoiminta vähentää valtiolle syrjäytymisestä koituvia elinikäisiä kustannuksia vähintään 1,9 miljardia euroa.
Vaikuttavuusanalyysin ovat tilanneet Swecolta Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Analyysi tarkastelee hevosalan vaikutuksia muun muassa aluetalouden, huoltovarmuuden, hyvinvoinnin, syrjäytymisen ehkäisyn, luonnon monimuotoisuuden ja suomenhevosen säilymisen näkökulmista.
