Kun Satu Taavitsainen oli 2-vuotias, isä ”teki sen virheen”, että nosti pienen Sadun maatalousnäyttelyssä hetkeksi talutusponin selkään. Ja se oli menoa sitten. Siitä lähtien Satu halusi joka päivä läheiselle tallille.
– Kun isä lopulta kyllästyi jatkuvasti viemään minua sinne, hän hankki meille kotitilalle shetlanninponin ja sittemmin myös suomenhevosen.
Sadulle tuttuja ovat jo lapsuudesta sekä ravit että ratsastus.
– Isän kanssa käytiin paljon raveissa. En ole itse kilpaillut raveissa, mutta olen kyllä omillani harrastusmielessä ajanut.
Koulu- ja esteratsastuksessa Satu on Tuohikas-tammallaan kilpaillutkin.
– Pieniä esteitä vain, 80 senttiin saakka. Se taitaa olla maksimi, minkä Tuohikas-tammani ylittää, ja itsellä pää kestää.
Muita kuin suomenpienhevosia Satu ei ole harkinnut hankkia.
– Ne ovat minulle juuri sopivia, kun olen tällainen 157-senttinen, Satu nauraa.
Sadun hevosrakkaus ei loppunut missään elämänvaiheessa, ei edes hänen kiireisimpinä kansanedustajavuosinaan. Nyt Sadulla on kolme hevosta.
Erityinen suhde omaan hevoseen
Satu hankki aikanaan omille lapsilleen shetlanninponin, ja kun se kävi liian pieneksi, hän päätti lähteä etsimään perheen nuorille sopivaa suomenhevosruunaa.
– Ja päädyin sitten 4-vuotiaaseen suomenhevostammaan, Satu nauraa. Oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun kuusi vuotta sitten näin Tuohikkaan, joka on lempinimeltään Tuikku.
Tuohikkaan kasvattaja on vihtiläinen, monesti palkittu suomenpienhevoskasvattaja Liisi Uski , joka on kasvattanut suomenpienhevosia 1980-luvulta asti.
– Hän on valtavan ihana ihminen ja loistava kasvattaja. Tuohikas luottaa ihmisiin ja suorastaan lukee ajatukset, kun teemme maastakäsittelyjuttuja.
– Olenkin oppinut puhumaan hevosta, Satu nauraa.
– Tuohikkaan kanssa on ollut aivan mahtavaa opetella. Se on niin herkkä ja toimii mielellään ihmisen kanssa.
Tuohikkaan kanssa Sadulla onkin aivan erityinen suhde.
– Kerran näin unta, että se juoksi luokseni hyvin hädissään ja yritti kertoa, ettei kaikki ole hyvin. Kun heräsin, niin välittömästi soi puhelin ja tallilta soitettiin, että tule heti, koska Tuohikkaalla on ähky.