Keinoemovälitys yhdistää orvot varsat ja varsansa menettäneet tammat. Yhteen saattaminen voi pelastaa varsan hengen ja mahdollistaa sen kehittymisen terveeksi ja tasapainoiseksi hevoseksi.

Suomen hevosenomistajien keskusliiton keinoemovälitystä pyörittävä Heli Lepo pitää käytännössä luetteloa tammoista, jotka ovat käytettävissä keinoemoiksi ja välittää tietoa niistä emänsä menettäneiden varsojen omistajille.

– Hevonen on hyvä synnyttäjä. Yleisesti on arvioitu, että vain kolmessa prosentissa kaikista varsomisista on jotain hankaluutta. Toukokuun ensimmäisellä viikolla keinoemoksi on tarjottu 11 tammaa. Neljä varsaa on tarvinnut emää, ja kaikki ne ovat emän saaneet, kertoo Lepo.

Keinoemovälitys on toiminut vuodesta 2000 alkaen, 25 vuotta.

– Ei tässä mitään varsin uutta ollut. Hevosihmisten auttamisen halu on ollut läsnä aina. Kun tiedetään, että varsalta on kuollut emä, on sopivaa keinoemoa haettu yhdessä ennenkin. Mutta tämä valtakunnallinen palvelu kattaa koko Suomen.

Kolmisen tuhatta hevosenomistajaa on ollut 25 vuoden aikana yhteydessä keinoemovälitykseen. Yli 2 000 hevosenomistajaa on halunnut lainata tammaansa varsan hoitajiksi, yli 900 varsaa on tarvinnut keinoemoa ja lähes kaikki ovat sen saaneet.

– Ihan aina ei sopivaa tammaa ole tarvittuna ajankohtana ollut tarjolla. Alkukevät ja loppusyksy ovat hankalimpia ajankohtia. Käytännössä suurin osa tammoista jää ikävä kyllä käyttämättä, koska varsaa ei tule sopivaan aikaan, ja tilanne laukeaa, Heli Lepo sanoo.

– Ikinä ei keinoemovälitykseen ole tarjottu niin vähän tammoja kuin viime kesänä, 64 tammaa ja varsoja oli 24. Hevosia syntyy nyt vähemmän kuin huippuvuosina, ja ehkä ne löytävät apua jotakin muuta kautta, eikä kaikkia tarjota SHKL:n keinoemovälitykseen. Kannustaisin ilmoittamaan tiedot meillekin, niin tamma tai varsa saavat enemmän mahdollisuuksia.

Heli korostaa, ettei hän kerro yksilötietoja hevosista avun kyselijöille, vaan toimii itse välittäjänä.

Kaikki vapaaehtoista

Heli Lepo on käynyt opintomatkoilla tutustumassa ammattimaiseen keinoemovälitystoimintaan USA:ssa, Ranskassa, Australiassa, Irlannissa, Ruotsissa ja Italiassa.

– Suurissa hevosmaissa ei yhdenkään varsan tarvitse kasvaa ilman emää, keinoemo on puhelinsoiton päässä. Ulkomailla keinoemotoiminta on kuitenkin liiketoimintaa. Varsalleen voi vuokrata emän maksua vastaan. Keinoemoina saatetaan käyttää tammoja, joiden oma varsa siirretään kasvamaan varsalaumaan, kun tamma menee hoitamaan yleensä arvokkaampaa varsaa. Se ei ole kaikkein eettisin tapa toimia, mutta raha ratkaisee. Suomessa me voimme röyhistää rintaamme. Meillä ei yksikään varsa joudu kasvamaan ilman emää siitä syystä, että sen emä lähtisi hoitamaan toista varsaa, Lepo toteaa.

– Suomessa toiminta perustuu kaikin osin vapaaehtoisuuteen. Tammasta ei makseta vuokraa, mutta suotavaa on, että varsan omistaja, edun saadessaan, arvostaa palvelua ja mahdollisuutta niin paljon, että vastaa tamman kuluista ja sen ensiluokkaisesta hoidosta, jotta tamma palaa varsan vieroituksen jälkeen omistajalleen hyvässä kunnossa.

Keinoemojen välittäminen on siuntiolaiselle Helille harrastus. Hänellä on itsellään pitkä kokemus hevosista. Hän aloitti hevosharrastuksen naapurin hevosten kanssa alle kouluikäisenä. Hän valmistui Ypäjän hevostalousoppilaitoksessa. Työkokemusta on ravitalleilta, hevosklinikalta, ratsutallilta, siittolasta ja ulkomailta. Hänellä on ollut omia hevosia yli 20 vuotta ja niiden kanssa hän on harjoittanut pienimuotoista kasvatus- ja kilpailutoimintaa. Tällä hetkellä Helillä on kaksi hevosta.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 3/2025!

Taffeli-varsa sai keinoemän Tuffeli-tammasta Heli Lepon pyörittämän Suomen hevosenomistajien keskusliiton keinoemovälityksen kautta. Kuva: Heli Lepon arkisto